Näkökulma väkivaltaan

"Väkivalta synnyttää väkivaltaa"

Mitä tuo lause tarkoittaa, ja miten se pitäisi ymmärtää? Voiko sen ymmärtää jotenkin muuten kuin kehotuksena pidättäytyä väkivallasta?
Jeff Cooper on sanonut seuraavaa: One bleeding-heart type asked me in a recent interview if I did not agree that ‘violence begets violence.’ I told him that it is my earnest endeavor to see that it does. I would like very much to ensure—and in some cases I have—that any man who offers violence to his fellow citizen begets a whole lot more in return than he can enjoy.

Vapaasti suomennettuna ja referoituna Cooper toivoo, että kuka tahansa joka käyttää väkivaltaa kanssaihmistään kohtaan, saakoon sitä samaa lajia paljon enemmän kuin mitä kykenee vastaanottamaan.

Tästä päästäänkin oivasti Suomen rikoslakiin. Neljännestä luvusta löytyy hätävarjelupykälä, jossa mainitaan hätävarjelun liioittelu. Miten ihmeessä hätävarjelua voi liioitella? Kenellä ihan oikeasti kylmä harkinta, tilannetaju, arviointikyky jne. pelaa sataprosenttisesti, kun henkeä ja terveyttä uhataan? Laki suojelee tässä hyökkääjää, ja rajoittaa uhrin oikeutta henkilökohtaiseen koskemattomuuteen. Hätävarjelu poistaa teon rangaistavuuden, se ei siis tee takaisinlyömistä oikeaksi toimenpiteeksi. Vastatoimenpiteet pitäisi kyetä mitoittamaan niin, että oikeudeton hyökkäys saadaan pysäytettyä, mutta yhtään enempää et saa tehdä. Sitten on vielä edessä pitkä oikeudenkäyntiprosessi, jossa tutkitaan kumpi löi ensin ja monestiko ja kuinka lujaa ja oliko mahdollista juosta karkuun vai eikö ja mikä oli motiivina mihinkin ja ja ja... *huokaus*
Oikein huonolla tuurilla henkilö X käy kimppuusi kadulla. Puolustaudut tönäisemällä hänet kauemmas. Henkilö X horjahtaa katukiveystä vasten ja murtaa jalkansa. Päädyt maksamaan sakot, saat kenties jopa vankeustuomion pahoinpitelystä. Maksat omat oikeudenkäyntikulusi, maksat vastapuolen oikeudenkäyntikulut, maksat korvauksia kivusta ja särystä... ja kaikki vain sen takia että tuntematon henkilö käy kimppuusi kadulla.

Toivottaisin tervetulleeksi sellaisen muutoksen lakiin ja suomalaiseen oikeuskäytäntöön, että itseään saisi ihan oikeasti puolustaa. Oikein olan takaa. "Oikeudettomaan hyökkäykseen syyllistynyt menettäköön kaikki oikeutensa ruumiilliseen koskemattomuuteen hyökkäyksen, sekä välittömästi hyökkäyksen jälkeen alkaneen vastahyökkäyksen (ts. koston) ajaksi." Tuon lauseen kun näkisi lakikirjassa joskus... Kansanedustajat, tämä ajatus on vapaasti käytettävissä. Tehdään yhdessä Suomesta turvallisempi ja oikeudenmukaisempi paikka asua.

"Aseistautunut yhteiskunta on kohtelias yhteiskunta."

"The society of late twentieth century America is perhaps the first in human history where most grown men do not routinely bear arms on their persons and boys are not regularly raised from childhood to learn skill in the use of some kind of weapon, either for community or personal defense - club or spear, broadsword or long bow, rifle or Bowie knife. It also happens to be one of the rudest and crudest societies in history, having jubilantly swept most of the etiquette of speech, table, dress, hospitality, fairness, deference to authority and the relations of male and female and child and elder under the fraying and filthy carpet of politically convenient illusions. With little fear of physical reprisal Americans can be as loud, gross, disrespectful, pushy, and negligent as they please. If more people carried rapiers at their belts, or revolvers on their hips, it is a fair bet you would be able to go to a movie and enjoy the dialogue from the screen without having to endure the small talk, family gossip and assorted bodily noises that many theater audiences these days regularly emit. Today, discourtesy is commonplace precisely because there is no price to pay for it." ~ Samuel Francis, Chronicles

Satuin löytämään ylläolevan lainauksen, ja vahvasti tuntuu että tuossa on vinha perä. Itse teksti viittaa lähinnä amerikkalaiseen yhteiskuntaan mutta perusajatusta voi soveltaa mihin tahansa valtioon. Tarvittaessa väännän suomennoksen tästä, jos jollekulle jäi epäselväksi mistä on kyse.

Pari sanaa demokratiasta

Demokratian lyhyt oppimäärä menee kutakuinkin näin: Kaksi sutta ja yksi lammas äänestävät mitä on päivälliseksi.

Suomalaiskansallinen sovellus tästä menee seuraavasti: Kolme kaverusta keräävät kolehdin (lue: veron) ja kimpparahoilla päättävät yhteistuumin ostaa pullon viinaa jokaiselle. Näin tapahtuu ja kun pullot on hankittu, äänestetään seuraavasta vaiheesta. Äänestyksen tuloksena päätetään porukalla aloittaa juominen yhdesta pullosta ja jatkaa sitten seuraavaan ja siitä kolmanteen. Näin toimitaankin ja kaverukset juovat kimpassa ensimmäisen pullon tyhjäksi. Kuinka ollakaan, yksi kaveruksista saa idean, mitäpä jos jokainen juokin omat viinansa? Asiasta äänestetään ja lopputuloksen arvaamiseen ei tarvita ennustajan lahjoja.

En ole mikään amerikkalaisen yhteiskunnan ihailija, mutta tunnustan suoraan että mielestäni jotkin asiat ovat siellä paremmin kuin meillä Suomessa. Esimerkiksi perustuslaki ja sen soveltaminen käytäntöön. Periaatteessa järjestys on sama molemmissa valtioissa: On perustuslaki, sitten on lait, asetukset, ohjeet jne. Selkeässä, alenevassa järjestyksessä. Ohje ei voi kumota asetusta, asetus ei voi kumota lakia, laki ei voi kumota perustuslakia. Näin siis periaatteessa. Meillä Suomessa tuo perustuslain tuntemus vain on hivenen heikolla pohjalla, eikä siihen ole totuttu vetoamaan yhteiskunnallisessa keskustelussa. Niinpä on olemassa poikkeuksia tuosta edellämainitusta järjestyksestä:

• AYO eli Aselupien YhtenäistämisOhje, joka kävelee aselain yli monessa kohtaa.
• Yliopisto-opiskelijan on kuuluttava ylioppilaskuntaan, vastoin perustuslain yhdistymisvapautta, joka on ns. negatiivinen oikeus. Eli ei voida pakottaa kuulumaan yhdistykseen. Tai siis ei pitäisi voida, perustuslain mukaan. Linkki aiheesta.
  
• Tuleva aselaki tulee todennäköisesti sisältämään velvoitteen kuulua ampumaseuraan jos tahtoo urheiluammuntaa harrastaa. Katso edellisen kohdan viittaus yhdistymisvapauteen.

Olen joskus kuullut eräiden amerikkalaisten mainitsevan että USA on perustuslaillinen tasavalta, eikä demokratia. En pitäisi pahana jos tuollaista laintulkintaa sovellettaisiin täälläkin. Nythän meitä viedään kuin pässiä narussa.

Puoluepolitiikasta...

Vaalirahoituskohun myötä on mediassa nostettu esiin suomalaisen yhteiskunnan korruptoitumattomuus, keskustelun saadessa kyseenalaistavia sävyjä. Ikävä sanoa mutta en ole yhtään yllättynyt. Kyllä se raha suomalaisellekin kelpaa, en tiedä sitten onko rahoille saatu vastinetta. Kas kun ylivoimaisesti eniten politiikkaan näyttäisi vaikuttavan puolueen asema eduskunnassa. Ollaanko hallituksessa vai oppositiossa. Kirkkain silmin vastustetaan sitä mitä edellisellä vaalikaudella kannatettiin. Ainoa mikä pysyy on kontrollin kiristyminen ja kansalaisten kyykyttäminen. Eihän valta ole valtaa jos vallankäytöllä ei rajoita ja rankaise alamaisiaan. Olen jo pidempään haikaillut sellaisen puolueen perään joka pyrkisi purkamaan paisunutta byrokraattista järjestelmää. USAsta sellainen löytyy, nimittäin Boston Tea Party. Heidän puolueohjelmansa on tiivistetty yhteen lauseeseen:

The Boston Tea Party supports reducing the size, scope and power of government at all levels and on all issues, and opposes increasing the size, scope and power of government at any level, for any purpose.

Siinäpä kerrankin puolue jonka ohjelma poikkeaa taatusti kaikista muista.

Mitä järkeä tässä on?

Varsijousi on sangen tehokas ase, jolle en näin äkikseltään keksi muuta laillista käyttöä kuin virkistysammunta. En ole koskaan kuullut että Suomessa järjestettäisiin varsijousikilpailuja. Metsästyksessäkään sitä ei voi laillisesti käyttää. Varsijousen voi ostaa kuka tahansa 18 vuotta täyttänyt jolla on riittävästi rahaa. Ostolupaa ei tarvitse kuin korkeintaan puolisolta.

Rannetuella varustettu ritsa sensijaan on niin hirmuinen ase, että sellaista ei saa tuoda maahan. Laillisten käyttötarkoitusten lista on samaa luokkaa kuin varsijousella, mutta näistä kahdesta se, jonka ammus ei läpäise luotiliiviä on maahantuontikiellossa. Mikähän logiikka tässä on?

Luottamus hyvä, kontrolli parempi?

Lait, asetukset, direktiivit, säännöt, ohjeet... Näitähän riittää. Osa on hyvin perustavanlaatuisia, yleispäteviä, ns. maalaisjärjellä käsitettävissä olevia, jopa itsestäänselvyyksiä useimmille. Osa taas vaikuttaa totaalisen järjettömiltä joko siksi että kyseinen säännös ei vaikuta mihinkään tai sen noudattaminen on epätodennäköistä vaikkapa valvonnan mahdottomuuden vuoksi. Tällaisia järjettömiä lakeja on viimeaikoina säädetty oikein urakalla, tai ainakin on yritetty. Thorsin ulkomaalaislaki jäi ainakin osittain puolitiehen, onneksi. Lex Karpela sensijaan tuli voimaan, siitä huolimatta että ko. lailla yritettiin tehdä laittomaksi asia joka oli jo laiton, perustelemalla sitä ongelmalla joka ei varsinaisesti ole ongelma. Mihin se vaikutti? No, eräs ministeri sai epävirallisesti nimeään kantavan lain jolla jäi historiaan. Any publicity is good publicity, sanovat... Siitäkin voidaan olla montaa mieltä.
Miksi pitäisi huolestua jos laki on typerä ja sitä ei noudateta eikä valvota? Yksinkertaista. Yleinen lainkuuliaisuus rapautuu. "Miksi noudattaisin tätä lakia kun tuotakaan ei tarvitse noudattaa." Mitä enemmän tällaisia lakeja säädetään, sitä vähemmän luottamusta esivalta herättää. Kuinka luottaa esivaltaan, joka vaikuttaisi vieraantuneen tavallisen ihmisen arjesta niin kauas ettei edes kiikareilla voi tehdä havaintoja duunarin arjesta?
Mihin pyritään jatkuvasti lisääntyvällä kontrolloimisella? Mistä johtuu ettei järjenkäyttöön enää luoteta? Vanha sanonta sanoo että lait on lainkuuliaisia varten, rikollista ne eivät estä. Järjettömät lait aikaansaavat sen, että yhä useampi poikkeaa kaidalta polulta enemmän ja enemmän. Ei enää oteta vastuuta omista tekemisistä ja tekemättä jättämisistä, vaan alitajuisesti jätetään ajattelu esivallan huoleksi, koska esivalta tietää mikä ihmiselle on hyväksi. Eihän ne muuten niitä sääntöjään tekisi niin paljon ja pikkutarkasti. Onneksi kurkun käyryys on kuulemma jo vapautettu säännöstelyn alta.

Pikainen postaus pitkästä aikaa

Edellisestä avautumisesta on vierähtänyt jo melkoinen tovi.Tuntuu siltä, että aina kun eteen tulee aihe jonka järjettömyyttä ihmetellä, jostain hyppää silmille uusi typerryttävä ja mielettömyydessään suorastaan lamauttava uutinen. Aiheista on siis runsaudenpula, mutta mihin tarttua? Pitäisi kai tehdä lista ja purkaa sitä tänne rivi kerrallaan. Seuraavaa avautumista odotellessa vähän ajatuksenruokaa ja harjoitusta englannin luetunymmärtämisessä:

He who knows not, and knows not that he knows not, is a fool...shun him.

He who knows not, and knows that he knows not, is willing...teach him.

He who knows, and knows not that he knows, is asleep...awaken him.

He who knows, and knows that he knows, is wise...follow him. Muokkaus: tunniste

Turvallisuudesta

Ase. Jo pelkkä sana luo mielikuvia. En tiedä millaisia mielikuvia lukijalla herää, mutta kun itse kuulen sanan ase suomalaisessa mediassa, alkaa verenpaine nousta. Lehtien ja tv-ohjelmien tarkoitus on nostattaa tunteita, jotta kuluttaja tuntisi saavansa jotain menettämänsä aikaa arvokkaampaa. Viime vuosina olen tuntenut lähinnä tuhlanneeni aikaa lehtiä lukiessani ja uutisia katsoessani, niin uskomatonta tuubaa suolletaan joka tuutista.

Tutkimusten mukaan luvallisten aseiden poiskerääminen ei lisää kenenkään turvallisuutta yhtään. Rikokset tehdään pääasiassa muilla välineillä kuin luvallisilla aseilla. Nekin muutamat tapaukset joissa käytetään luvallista asetta tuskin jäisivät tekemättä jos sitä asetta ei olisi saatavilla. Kyllä keinot löytyy jos (pahaa) tahtoa riittää. Turhilla kielloilla vain tehdään kiusaa niille jotka noudattavat lakeja ja sääntöjä, eli vastuullisille aseharrastajille. En ryhdy nyt kaivelemaan lähdeviitteitä, jokainen kiinnostunut kyllä löytää tilastoja Googlella niin paljon kuin tarvitsee. Tämä on kuitenkin blogi, ei tieteellinen tutkielma. Sitäpaitsi, koko aihe on niin loppuunkaluttu tuhansilla eri foorumeilla että tuntuu turhalta jauhaa tästä yhtään enempää.
Paitsi tietysti jos joku on eri mieltä. Antaa tulla kommenttia, kyllä se alas ammutaan. (Pun intended)

Mistä on pienet kyynikot tehty?

Onneksi en ole noin kyyninen.

Näin totesi puolisoni erään keskustelumme päätteeksi. Tämä lausahdus pysäytti. Olenko kyyninen? Olin ajatellut olevani kirkasotsainen idealisti joka uskoo oikeudenmukaisuuteen, rehellisyyteen ja epäitsekkyyteen. Näin on kuitenkin päässyt käymään, kuin varkain. Idealisti on kohdannut maailman. Maailman joka riisui ruusunpunaiset lasit silmiltä jo vuosia sitten. Vähempikin tekee kyyniseksi. Mutta silti jossain pinnan alla elää edelleen se nuori idealisti joka edelleen haluaa uskoa siihen että hädässäolevaa autetaan, apua saadaan ja annetaan, pyyteettä.
Laita vahinko kiertämään totesi ystäväni isä, kun sanoin jääväni hänelle palveluksen velkaa autoni tehtyä tenän eräänä talvi-iltana. Sitä "vahinkoa" olen laittanut kiertämään jo ainakin vuosikymmenen ajan. Monenlaista pallontallaajaa on tullut kohdattua, jokainen heistä jonkinlaisen jäljen jättäneenä. Nämä kohtaamiset pitävät sen pienen idealistin hengissä maailmanmurjoman kuoren alla, ja sitä talvi-illan "vahinkoa" tulen kierrättämään jatkossakin.

Mitä meille kerrotaan

Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö meni kuluneen viikonlopun aikana naimisiin. Onnea tuoreelle avioparille. Tapauksen uutisointi herätti taas ajatuksen siitä mitä ja miten media meille kertoo. Tietomme ympäröivästä maailmasta kuitenkin tulee tänä päivänä pääasiassa lehtien, radion, television sekä internetin kautta. Maailmalla tapahtuu kaikenlaista, mutta me saamme tietää vain sen mitä joku muu päättää meille kertoa. Mikä on riittävän kiinnostavaa kerrottavaksi, mitä meidän tulee tietää? Mitä meiltä menee ohi sellaista joka meidän olisi hyvä tietää?
Lehdissä on tilaa vain rajallisesti. Ei edes Hesarin sunnuntainumeroon mahdu kaikki mahdollinen, vaikka toimituskunta sitä näyttää kovasti yrittävän. Hyvä esimerkki asiasta joka miltei lipsahti "tutkaimen ohi" on maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsin (rkp) ehdottama uusi ulkomaalaislaki, joka oli jo melko pitkälle valmisteltu ennenkuin Aamulehti uutisoi asiasta ja toi kyseisen lakiehdotuksen julkisuuteen. Vasta hiukan tämän jälkeen muut lehdet (joihin kuului myös muita saman konsernin lehtiä) uutisoivat asiasta. Lakiehdotuksen saama negatiivinen julkisuus näytti vaikuttaneen eduskunnan suhtautumiseen ja törpöimmät kohdat leikattiin pois.
Spekuloitavaksi jää, olisiko Thorsin lakiehdotus mennyt sellaisenaan läpi ilman asian saamaa julkisuutta. Aika pitkälle se ainakin valmisteltiin hiljaisuudessa.

Palstamillimetrien rajallisuudesta tulee mieleen eräs toinen tunnettu poliitikko, Tanja Vienonen/Karpela/Saarela/mikälie tällä hetkellä. Sensijaan että saisimme lehtien palstoilta lukea mitä Arkadianmäellä tänään päätettiin, täyttyy jokseenkin vakavasti otettavien julkaisujenkin sivut turhanaikaisesta tauhkasta kuten kuka kiksi ketä, missä ja milloin. Miksi ihmeessä meille pitää kertoa sivukaupalla siitä mitä jonkin poliitikon vaatekaapista löytyy? Mitä merkitystä on ministerin olohuoneen sisustusratkaisuilla?
Kumpi vaikuttaa enemmän meidän elämäämme: Eduskunnan puhemiehen avioliitto vai lakiehdotukset ja niiden käsittely?
Aina kun näen jonkun poliitikon naaman kyseisen henkilön toimialaan mitenkään liittymättömässä jutussa, tulee väistämättä mieleeni kysymys:
Mitä meille nyt jätetään kertomatta?

EDIT: korjasin tunnisteet

Sopivissa olosuhteissa muodostuu vaahtoa

Aina välillä tunnen tarvetta vaahdota jostain asiasta. Hyvin usein se liittyy yhteiskuntaan, politiikkaan ja mediaan. Puolisoni on saanut (tai joutunut) toimimaan yleisönä turhautuneisuuteni kuohuessa yli. Kiitokset siitä hänelle. Pyrin kuitenkin vaalimaan perhesopua enkä tahdo asettaa parisuhdettamme ylenmääräiselle rasitukselle, joten tämä blogi vastaanottakoon enimmät kuohahdukset. Eihän sitä tiedä vaikka tämä herättäisi vastakaikua jossain. Toiveajattelua kenties. Päätarkoitus tälle blogille on toimia allekirjoittaneen varaventtiilinä kun media tekee jälleen uutta sensaatiota jostain tyhjänpäiväisestä, valtakunnan näkyvimmät poliitikot keräilevät poliittisia irtopisteitä ratsastaen törkeästi inhimillisellä tragedialla tai muuten vain joku jolla on yhteiskunnallista merkitystä saa asiat menemään entistä pahemmin päin rektaalia. Jos joku tästä saa jotain itselleen niin se on pelkkää plussaa.

Tekstit saattavat olla asenteellisia. Ehkä sillä on tarkoitus. Mieti sitä. Yritä edes.
Tekstit saattavat olla provosoivia. Hyvä jos provosoidut, ehkä alat ajatella.

Saatan olla eri mieltä kuin sinä. No voi kyynel. Kommentoi jos oikein nyppii, ja perustele. Eihän sitä tiedä vaikka jompikumpi meistä viisastuisi. Ei kannata kuitenkaan toivoa liikoja. 50% ihmiskunnasta on keskimääräistä typerämpiä.